Ajankohtaista 2022

Savolaisseurojen yhteinen Muikkujuhla 29.1.2022 klo 13 Paasiravintola. Puhujana komissaari Erkki Liikanen.

SYYSKOKOUSTIEDOTE 13.11.2021

Ylä-Savon seura on toiminut pääkaupunkiseudulla jo 50 vuotta Juhlallisuuksia vietettiin sääntömääräisten kevät- ja syyskokousten yhteydessä Helsingin kaupungin syntysijoilla nuorisoseuran talo Berghyddanissa. Paikalle saapui 40 seuran jäsentä vieraineen.

Puheenjohtajan nuija vaihtui
Sääntömääräisten asioiden lisäksi seuralle valittiin uusi puheenjohtaja seuran sihteeri Vesa Lappalainen. Edellinen puheenjohtaja Kaija Pulli vetäytyi 20 vuotta kestäneestä johtokuntatyöskentelystä. Sihteerin tehtävien ja Pihlajanlehden kirjoittelun lomassa näihin vuosiin mahtui 14-vuotinen puheenjohtajuus. - Hyvässä seurassa mukavien ihmisten kanssa vuodet ovat menneet hyvin nopeasti. Iän myötä kotiseutu ja lapsuusmuistot palaavat mieleen uudestaan. Aika kultaa muistot, mutta mukavat asiat säilyvät aina. Uskon, että seuran toiminta jatkuu hyvissä käsissä ja saamme viettää monia mukavia hetkiä yhdessä kotiseutuamme muistellen, kiteytti Kaija. Seura palkitsi Kaija Pullin Suomen Kotiseutuliiton myöntämällä kultaisella ansiomerkillä numero 537. Vesa Lappalaiselle järjestötyö on tuttua. Iisalmen Runnin kylpylän liepeillä Paaslahden kylällä syntynyt Vesa on järjestötyön ammattilainen. Hän on tehnyt pitkän työuran mm. Suomen Aikuisurheilijaliiton toiminnanjohtajana. Uutena jäseninä johtokuntaan valittiin Risto Kauppinen ja Mikko Raatikainen. Entiset jäsenet Aino Hyvönen, Arja Julkunen, Aimo Mykkänen, Aimo Ollikainen ja Reijo Stedt jatkavat. Seura muisti myös paikalla olleita pitkäaikaisjäseniä: perustajajäsentä Maija Kauppista, Anna Kääriäistä ja Maija-Liisa Nuutista kukkakimpulla. Maija-Liisalle ojennettiin myös seuran viiri.

Tuulahduksia kotiseuduilta
Väistyvän puheenjohtajan Savon murteella esitettyjen muisteluiden jälkeen musiikkinautinnon tarjosi musiikin maisteri Erla Pulli. Musiikkituokion aloitti Veikko Huuskosen säveltämä ja Lassi Kettusen sanoittama Ylä-Savon valssi, jatkuen Juice Leskisen tuotannolla. Juhlapuheen piti talousneuvos Jouko Pennanen. - Puolisoni Eija ja minä tuomme lämpimät terveiset tähän arvokkaaseen juhlaan sieltä kaikille tutuilta Saimaan latvavesiltä, Ylä-Savosta, aloitti Jouko. Seura sai katsauksen Ylä-Savossa syntyneistä merkkihenkilöistä ja heidän merkkipäivistään ja tuotannoistaan. Kuluva vuosi on Iisalmen kaupungin 130-vuotisjuhlavuosi. Monia yläsavolaisia kiinnosti Olvi-Säätiön rahoittama Jyväskylän yliopiston tutkimushanke 2020 - 2023, jolla selvitetään elämisen ehtoja Ylä-Savossa 1600 - 1800 -luvuilta. Tutkimus kytkee alueen historian osaksi kansainvälistä keskustelua esiteollisuudesta ajan asutuksesta ja elinkeinoista. - Ylä-Savon seura on tehnyt kaikkina menneinä vuosikymmeninä ja tekee edelleen aktiivisena kullanarvoista työtä yläsavolaisten yhdyssiteenä sekä Ylä-Savon ja yläsavolaisuuden lipunkantajana. Ylä-Savon säätiön hallituksen ja "ainaisvaltakirjalla" koko Ylä-Savon puolesta esitän Teille kunnioittavat kiitokset sekä jatkuvien onnen ja menestyksen toivotukset, lopetti Jouko Pennanen juhlapuheessa.

Seuran 50-vuotishistoriikki Mykyrokkoo ja kieljkiärylöetä on painettu Toimittaja Maija Kauppisen ja puheenjohtaja Kaija Pullin kirjoittama seuran 50-vuotishistoriikki julkistettiin keväällä. Kirja kertoo seuran vaiheet, tapahtumat ja tekemiset eri vuosikymmeniltä kuvineen. Kirjaa voi tilata ja lisätietoja: Kaija Pulli p. 040 7160 264, kaijapulli@yahoo.com, www.yla-savonseuran.fi, FB
Teksti Kaija Pulli

Syyskokoustiedote 14.11.2020

Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seuran 50-vuotispäivä lähestyy
Ylä-Savon seuran syyskokoukseen saapui 40 rohkeaa mykyrokan ystävää. Keväällä peruttu kevätkokous pidettiin myös samalla kertaa. Kokous enteili jo tulevan vuoden 50-vuotisjuhlia.

Pääkaupungin yläsavolaiset kokoontuivat sääntömääräisiin kokouksiin Malmin Työväentalolle Helsingissä. Koronan vuoksi keväällä pidettävä kevätkokous jouduttiin perumaan. Syksyllä tilanne sen verran rauhoittui, että molemmat kokoukset voitiin pitää turvajärjestelyin. Seuran jäsenet olivat tyytyväisiä jo toimivaan johtokuntaa ja hyväksyivät kokoonpanon myös tulevalle juhlavuodelle. Puheenjohtajana jatkaa Kaija Pulli. Johtokunta koostuu entisistä jäsenistä: Aino Hyvönen, Arja Julkunen, Raija Komulainen, Vesa Lappalainen Aimo Mykkänen, Aimo Ollikainen, Marja Liisa Raatikainen ja Reijo Stedt. Sääntömääräisten asioiden lisäksi laulua ja soittoa esittivät Ilona ja Annika Heinonen. Juhlavieraaksi saapui iisalmelainen toimittaja Vuokko Nissinen, joka esitteli kirjoittamaansa kirjaa Veikon valtakunta. Kirja kertoo iisalmelaisesta vaikuttajahahmosta Veikko Hakkaraisesta. Hän toimi Iisalmen Sanomien toimitusjohtajana ja siinä sivussa hyvin monen yläsavolaisen asian henkisenä johtajana. Veikko oli aina valmis oppimaan uutta. Hänen väsymätön kiinnostuksensa tuotti tulosta mm. sähköjen, puhelimien, kunnollisten teiden ja ammatillisen koulutuksen kehittymiselle.

Mykyrokka kruunasi päivän
Syyskokous ei olisi mitään ilman mykyrokkaa. Poikkeusta ei tehty tälläkään kertaa. Mykyrokan taitaja löytyi ihan omasta johtokunnassa Reijo Stedt. Hän on taituroinut keittoa jo usean vuosikymmenen ajan. Mykyrokka oli maaseudulla syksyinen yläsavolaisten herkku. Teurastuksen yhteydessä jäi sisäelimiä. Lihat, yleensä siat, teurastettiin talven varalle. Mykyrokkaan laitettiin lihan lisäksi sisäelimiä, perunoita ja verestä ruisjauhojen kanssa tehtyjä mykyjä. Mykyrokkajuhliin kutsuttiin naapureita, ystäviä sekä sukulaisia nauttimaan yhteisestä ruuasta ja seurasta. Se oli eräänlainen sadonkorjuujuhla. Keitto maistui yläsavolaisille ja niille, joille ei maistunut, tarjottiin kasvispiirakkaa.

Ensi vuonna juhlitaan seuran 50-vuotispäiviä
Ylä-Savon seuran toiminta on ollut hyvin aktiivista. Seuralaiset kokoontuvat kevät- ja syyskokousten lisäksi konserteissa, kylpylämatkoilla perinteisillä syksyisillä teatterimatkoilla eri Etelä-Suomen kaupunkeihin. Kesäisin vieraillaan kotikulmilla Iisalmen Koljonvirran teatterissa. Seuran taloudellinen toiminta määräytyy jäsenmaksuilla ja arpajaisilla. Yläsavolaisuushengen levittämiseksi seura valitsee joka toinen vuosi "piällysmiehen". Vaikka nimitys on varsin maskuliininen myös naisia valitaan. Titteli myönnetään henkilölle, joka on tehnyt merkittävää työtä joko valtakunnallisesti tai Ylä-Savossa sekä edistänyt kotiseutuaatetta ja osoittanut kotiseuturakkautta. Lisäksi pitäisi olla syntynyt Ylä-Savossa. Näitä "piällysmiehiä" on valittu jo 27 tieteen, taiteen, politiikan ja yritysjohtajuuden kriteerillä. Valitettavasti pääkaupunkiseutujen savolaisseurojen perinteinen yhteinen Muikkujuhla tammikuussa on jouduttu perumaan. Seura suunnittelee kuitenkin 50-vuotisjuhlia pidettäväksi maaliskuussa. Juhlien suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Seuran 50-vuotishistoriikki julkaistaan juhlapäivänä. Olvi-säätiö tukee historiikin kirjoittamista.

Muikkujuhlatiedote 30.1.2020

Kotoisesti muikkuja kotoisessa seurassa
Pääkaupunkiseudun savolaiset seurat järjestivät yhteisen Voe tokkiisa! - Muikkuja -juhlan jo seitsemättä kertaa Paasiravintolassa Helsingissä. Tapahtumaan osallistui ennätysyleisö 170 muikun ystävää. Toimittaja, tietokirjailija Hannu Pesonen vei juhlaväen 1600-luvun savolaishistoriaan ja Pietari Brahen aikaan.

"Minä olin maahan ja maa minuun tyytyväinen"
Näillä sanoilla kuvaili vuonna 1640 Pietari Brahe aikaansa Ruotsi-Suomen valtakunnan itäpuoliskon kenraalikuvernöörinä. Kreivi Pehr Brahe nuorempi, joka tunnetaan Pietari Brahena saapui maahamme Ruotsin kuninkaanlinnan aatelistosta "kreivin aikaan". Tämä sanonta jäi elämään ihmisten puheisiin. Ruotsin valtakunnan itäpuolisko oli surkeassa kunnossa, köyhtynyt ja tyytymätön. Ruotsi-Suomi oli käynyt sotaa melkein 100 vuotta. Sotimisen raskaus sekä menneet katovuodet köyhdyttivät maan. Pietari Brahe Kristina-vaimoineen teki tutkimusmatkoja hevosella köyhtyneen maan uumeniin. Näiden matkojen seurauksena hän alkoi kehittää maan oloja. Brahen valtakaudella Suomeen perustettiin postilaitos, sen tarvitseva valtatieverkosto, ensimmäinen yliopisto, toistakymmentä kaupunkia ja niihin sairaaloita ja kouluja. Postilaitoksen kaksi ensimmäistä reittiä avattiin jo kesällä 1638. Ne ulottuivat Tukholmasta Inkeriin asti. Maatilojen omistajat velvoitettiin toimimaan postitalonpoikina. Postitiloja sijoitettiin 20 kilonmetrin päähän toisistaan ja jokaisella tilalla piti olla mies ja hevonen jatkamaan kruunun kirjeitä eteenpäin. Kirjeet kulkivat esimerkiksi kolmessa päivässä Turusta Kajaaniin. Suomen kielen asema ja arvostus kohentuivat. - Kreivi oli aikansa sote-uudistaja ilman sote-neuvottelua, totesi Hannu Pesonen. Pietari Brahen perintöä maassamme ovat häntä esittävät lukuisat patsaat, katujen nimet ja kaupungit.

Muikut ja perunamuusi yhdistävät eri savolaisseuroja
Pietari Brahe oli tunnettu herkkusuu ja kulinaristi. Maineen, arvostuksen ja vaurauden kerryttämisen ohella hän keräsi noin 600 ruokareseptiä. Turun linnan linnapöydillä tarjottiin mm. joutsenpaistia ja kirsikkakakkua. Savolaisseuralaiset tyytyivät kuitenkin huomattavasti vaatimattomampiin herkkuihin, sitäkin maittaviin voissa paistettuihin Puruveden muikkuihin, perunamuusiin ja raikkaaseen salaattiin. Muikut tekivät hyvin kauppansa. Siitä kertoi iloinen puheensorina pitkien pöytien äärellä. Puheen keskeltä kuului myös Savon murretta eri paikkakuntien omilla vivahteilla. Aterian kruunasi kahvi suussa sulavan mustikkakukon kanssa. Tavaksi tullut muikkuperinne jatkuu taas vuoden kuluttua.

Tapahtuman järjestämiseen ovat osallistuneet seuraavat savolaiset seurat: Helsingin Rantasalmi-seura ry, Helsingin Ristiina-seura ry, Helsingin Savonlinna-Seura ry, Kiuruvesi-seura ry, Savolaisen Osakunnan Seniorit ry, Ylä-Savon seura ry.
Teksti: puheenjohtaja Kaija Pulli Ylä-Savon seurasta
Lähde: toimittaja, tietokirjailija Hannu Pesonen

Kuopion kasvatista Ylä-Savon seuran 27. piällysmies
Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura valitsi uudeksi piällysmieheksi kirjailija, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajan Sirpa Kähkösen. Seuran puheenjohtaja Kaija Pulli luovutti Savon vaakunalla koristellun käädyn ja kunniakirjan. Nimittäminen tapahtui seuran sääntömääräisessä syyskokouksessa Helsingissä. Ylä-Savon seura on perustettu 1971 ja se toimii pääkaupunkiseudulla Ylä-Savosta muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä sekä muiden Ylä-Savon perinteitä kunnioittavien yhdyssiteenä.

Piällysmieskriteerit
Vaatimukset täyttää henkilö, joka on syntynyt Savossa ja tehnyt merkittävää työtä valtakunnallisesti, edistänyt kotiseutuaatetta ja osoittanut kotiseuturakkautta. Seuran johtokunnan valitsema Sirpa Kähkönen on juuri tällainen henkilö. Hänen kohdallaan pitäisi puhua piällysnaisesta. Seuran piällysmiesperinne alkoi 1979, kun ensimmäisen tittelin sai iisalmelainen ohjaaja Edvin Laine. Aluksi titteli myönnettiin vuosittain. Vuodesta 1994 lähtien piällysmies valitaan joka toinen vuosi. Miesvaltaisessa joukossa on nykyään jo viisi naista.

Miten minusta tuli kirjailija?
Kähkösen kirjailijajuuret juontavat jo lapsuuteen. - Vietin lapsuuden päiväni Kuopion puukortteleissa isovanhempieni hoivissa. Ukkini oli "into-Kuavilta" lähtöisin ja hyvä jutun kertoja. Isoäidin "kuiskailusta" yritin ottaa selville sen mitä kotona ei sanottu ääneen. Ensimmäinen kotini sijaitsi Aleksanterinkatu 1:ssä, nykyinen Kuopionlahdenkatu. Katu oli saanut nimensä tsaarin vallan ajoilta, jolloin Kuopiossa sijaitsi kasarmi. Puukortteleita ei enää ole. Olen "moderni evakko", valotti Kähkönen. Kähkösen kirjallinen tuotanto alkoi kahdesta nuortenkirjoista, jonka jälkeen alkoi Kuopio-sarja. Kirjailijalta tivattiin, miksi kirjoitat Kuopiosta. - Miksi kirjoilla pitäisi olla paikka mihin tapahtumat kohdistuvat. Eihän suurienkaan kirjailijoiden tapahtumilla ole tarkoin rajattua paikkaa. Eikä kirjallinen tuotanto voi aina keskittyä pääkaupunkiin, täsmensi Kähkönen. Kirjailijan esitelmä Kuopion historiasta ja savolaisuudesta sai seuran jäsenet muistelemaan omia savolaisia juuriaan. Kirjailija esitteli uusinta teostaan Muistoruoho, joka on Kuopio-sarjan kahdeksas osa. Kirjailijalta kysyttiin, että jatkuuko kirjallinen tuotanto? Kyllä vain historiallista tuotantoa on tulossa, paljasti Kähkönen. Kirjallisuudesta mentiin musiikin pariin. JAPE-kvartetti esitti nostalgista iskelmämusiikkia.

Kokousuutisia
Puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin edelleen Kaija Pulli ja johtokunnassa jatkavat: Aino Hyvönen, Arja Julkunen, Raija Komulainen, Aimo Mykkänen, Aimo Ollikainen, Marja Liisa Raatikainen, Reijo Stedt. Tellervo Ukkosen tilalle valittiin Vesa Lappalainen. Lopuksi syötiin Ylä-Savon herkkua savolaista ruokaa mykyrokkaa. Seuraan voi liittyä kuka vain savolaismielinen henkilö.
Teksti Kaija Pulli

Voe tokkiisa - Muikkuja! lauantaina 26.1.2019 klo 13 Paasiravintola

Yhteiseen juhlaan ovat kaikki savolaisseurojen jäsenet tervetulleita ystävien ja tuttavien kanssa. Tervetulosanojen ja Savolaisen laulun jälkeen juhlapuheen pitää yhteiskuntatieteiden tohtori, Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen. Säämingissä syntynyt, itäsuomalainen tiedenainen, on johtanut Itä-Suomen avia, työskennellyt sosiaali- ja terveysneuvoksena avin edeltäjässä Itä-Suomen lääninhallituksessa. Hän on toiminut myös muun muassa EU-asiantuntijana, sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilönä, Nurmeksen sosiaalijohtajana ja Savonlinnan sosiaalisihteerinä.

Ruokailun jälkeen vieraita viihdyttää Pakilan Pelimannit. Pelimannit soittavat tanssi- ja viihdemusiikkia, ikivihreitä vuosien varrelta. Samalla pidetään arpajaiset. Hyvät palkinnot. Ruokailu maksaa 30 euroa. Menu: alkusalaatit, muikut, perunamuusi, mustikkakukko ja kahvi. Ilmoittautumiset Mervi Hagsberg tekstiviestillä p. 050 357 3108 tai mervihagsberg@gmail.com. Viimeinen ilmoittautumispäivä on pe 18.1.2019. Viestissä kerrottava nimi ja Ylä-Savon seura. Maksu 30 e/hlö maksetaan Ristiina-seuran tilille FI77 1416 3500 1667 72 ilmoittautumisen yhteydessä. Samalla mainitaan erikoisruokavalio. Hyvät savolaiset ja savolaismieliset tervetuloa oikeaan seuraan ja paikkaan. Ravintola Kaisaniemi sijaitsee Helsingin ytimessä. Se on kävelymatkan päässä junalla tai bussilla saavuttaessa. Parkkipaikkoja löytyy.

Tapahtuman järjestämiseen ovat osallistuneet seuraavat savolaiset seurat: Helsingin Rantasalmi-seura ry, Helsingin Ristiina-seura ry, Helsingin Savonlinna-Seura ry, Kiuruvesi - seura ry, Savolaisen Osakunnan Seniorit ry ja Ylä-Savon seura ry.

Ylä-Savon seuran syyskokoustiedote 2018

Turvallisin voimin tuttujen kesken
Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura vietti sääntömääräistä syyskokousta tällä kertaa Malmin Työväentalolla lähes kesäisen sään merkeissä. Seuran puheenjohtajana jatkaa Kaija Pulli. Johtokuntaan valittiin melkein kaikki entiset jäsenet: Aino Hyvönen, Arja Julkunen, Raija Komulainen, Aimo Ollikainen, Marja Liisa Raatikainen, Reijo Stedt ja Tellervo Ukkonen. Uudeksi jäseneksi Pekka Rusasen tilalle tuli Sonkajärvellä syntynyt Aimo Mykkänen.

Uusi, toimiva kokouspaikka houkutteli lähes sata seuralaista ystävineen pikkujoulun viettoon. Kulunut vuosi on ollut seuran toiminnassa vilkasta. Pääkaupunkiseudulla vietettyjen tapahtumien lisäksi seuralaiset kävivät kotikulmillaan Iisalmen Kulttuurikeskuksessa. Taiteilija Eva Ryynänen lahjoitti Ylä-Savon seuralle puusta veistämänsä Syyspihlaja-taideteoksen 1998, joka sijoitettiin kulttuurikeskukseen. Seura valitsi piällysmieheksi vieremäläisen Ryynäsen 1988. Seuran perinteisten piällysmiesten pitää olla nimekkäitä Ylä-Savossa syntyneitä henkilöitä.

Matti Röngän sukujuuret johtavat Savoon
Kokousasioiden jälkeen yläsavolaiset saivat kuulla toimittaja, kirjailija Röngän sukutarinan. Hän syntyi Kuusijärvellä, joka silloin kuului Kuopion lääniin. Alun perin Kuusijärven nimellä tunnettu maalaiskunta muuttui 1968 Outokummun kauppalaksi ja 1977 kaupungiksi. Ulkopohjoiskarjallisuudesta huolimatta kirjailija tunsi olevansa omassa seurassa yläsavolaisten keskellä. Röngän sukuun kuuluu noin 800 jäsentä ja he ovat kaikki jollain lailla sukua keskenään. Sukujuuret johtavat syvälle Savon sydämiin. Toimittajauransa lisäksi Rönkä alkoi kirjoittaa dekkareita. Viktor Kärpän hahmo on tullut tutuksi jo useassa kirjassa. Niitä on jo käännetty 20 kielelle, jopa Albaniassakin tietävät kuka on Viktor Kärppä. Kyseinen hahmo ei ole vielä kuolemassa, vaan seikkailut jatkuvat seuraavassa kirjassa.

Savolaista mykyrokkaa
Syyskokouksen perinneruoka maistui yläsavolaisille. Tätä aitoa, Ylä-Savosta tuotua eläinten sisäelimistä valmistettua ruokaa on syöty jokaisen syyskokouksen päätteeksi. Perinteisesti mykyrokka on ollut kekrin aikoihin tapahtuvaan teurastukseen liittyvä sesonkiruoka. Vegetaristeille oli varattu kasvispiirakkaa sekä piällysmies Veijo Votkin toi Chef Wotkins´in valmistamaa gluteenitonta makaroonilaatikkoa. Kahvi ja joulutorttu kruunasivat maukkaan aterian. Seuran toiminta on vapaaehtoistyötä. Seuran varoja kartutettiin arpajaisilla. Pääpalkintoina arvottiin savolainen kalakukko, ostoskori, risteilyjä ym. hyviä palkintoja. Eila Kouvalainen esitteli ja möi luomukäsitöitään. Niiden materiaaleina oli käytetty korkkeja ja kahvipusseja. Mirja Kärkkäinen möi kutomiaan villasukkia pukinkonttiin. Jäsenhankintakilpailun voittaja Marja Liisa Raatikainen kukitettiin lopuksi.

Voe tokkiisa - Muikkuja!
Savolaisseurojen yhteinen Muikkujuhla järjestetään jo 6. kerran lauantaina 26.1.2019 Ravintola Kaisaniemessä Helsingissä. Ylä-Savon seuraan voi liittyä kuka tahansa savolaismielinen henkilö.

Muikut maistuivat savolaisille ja savolaismielisille

Voe tokkiisa! - Muikkuja -tapahtuma järjestettiin jo viidennen kerran ravintola Kaisaniemessä Helsingissä. Kaikkiaan juhla kokosi 163 etupäässä Savosta aikoinaan pääkaupunkiseudulle lähtenyttä henkilöä. Samana päivänä 27.1. oli kulunut 100 vuotta maamme sisällissodan alkamisesta.

Savolaisia supliikkimiehiä ja -naisia

Tilaisuuden juhlapuhujaksi saapui kuopiolainen monitoimimies, kirjailija Lasse Lehtinen. Hän pyyhälsi suoraan paikalle uutuuskirjansa 1918 - Kuinka vallankumous levisi Suomeen esittelytilaisuudesta. Yhdessä Risto Volasen kanssa kirjoittama kirja kertoo vuoden 1918 Suomen historian kipukohdista. Päivän aihe oli kuitenkin savolaisissa vaikuttajissa. - Savolainen lentojätkä meni Pohjanmaalle etsimään rengin tointa. Eteläpohjalainen isäntämies kysyi rengiltä, että kummallako puolella sitä oltiin. Tähän renki, että valkosten, valkosten. Puolen vuoden kuluttua renki pääsi isännän kanssa saunaan. Isäntä tiedusteli, missä hommissa renki työskenteli sisällissodan aikana. Vankina, vankina, vastasi renki. Tämä on sitä kuuluisaa savolaista huumoria, josta Lehtinen kertoi savolaisten vaikuttajien säestämänä. Savolaisuus juontaa niinkin kauas kuin Aasiaa, jossa ei-sanaa juuri tunneta. Savolaisen kanssa jutustelu siirtää vastuun kuuntelijalle. Suattaapa tuo olla niinkin on helppo vastaus kiperiin kysymyksiin. Lehtisen monipuolinen esitys savolaisista vaikuttajista kattoi mielenkiintoiset savolaiset vaikuttajat kirjallisuuden, journalismin ja politiikan tantereelta. Alkaen Paavo Ruotsalaisesta nykypäivän vaikuttajiin mm. Jaakko Teppoon ja Juice Leskiseen. Politiikan puolella suuria savolaisia vaikuttajia ovat eurokomissaarit Erkki Liikanen, Jyrki Katainen sekä Olli Rehn. Lehtinen toivoi, että savolaisuus jatkuisi naiskomissaarin valinnalla. Tunnetuimpia savolaisia vaikuttajia ovat kuitenkin presidentit Urho Kekkonen ja 2008 Nobel-rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari./p>

Suussa sulavia muikkuja ja voella lantrattua pottumuusia
- Muikut olivat huonosti uineet verkkoihin, mutta onneksi niitä saatiin ettei meidän tarvitse syödä sinistä lenkkiä, totesi tilaisuuden juontaja Pekka Anttonen. Muikut maistuivat savolaisille ja iloinen puheensorina savolaismurteiden säestämänä kuului historiallisessa ravintola Kaisaniemessä. Maittavan aterian päätti kahvi ja mustikkakukko. Varoja kartutettiin arpajaisilla.

Ylä-Savon valssi ja muuta ylevää musiikkia
Pakilan Pelimannien 7-miehinen orkesteri solisti Sari Rautajärven kanssa vastasi musiikkipuolesta. Musiikillinen osuus alkoi Veikko Huuskosen säveltämällä Ylä-Savon valssilla. Lisäksi orkesteri soitti ikivihreitä kappaleita eri vuosikymmeniltä. Tutut sävelet saivat tanssijalat kutiamaan ja tanssilattia täyttyi nopsajalkaisista tanssijoista.

Lihatukku Veijo Votkinin perustajasta Ylä-Savon seuran 26. piällysmies 25.11.2017

Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura valitsi uudeksi piällysmieheksi yrittäjä Veijo Votkinin. Seuran puheenjohtaja Kaija Pulli luovutti Veijolle Savon vaakunalla koristellun käädyn ja kunniakirjan. Nimittäminen tapahtui seuran sääntömääräisessä syyskokouksessa Helsingissä. Ylä-Savon seura on perustettu 1971 ja se toimii pääkaupunkiseudulla Ylä-Savosta muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä sekä muiden Ylä-Savon perinteitä kunnioittavien yhdyssiteenä.

Piällysmieskriteerit
Vaatimukset täyttää henkilö, joka on syntynyt Ylä-Savossa ja tehnyt merkittävää työtä valtakunnallisesti, edistänyt kotiseutuaatetta ja osoittanut kotiseuturakkautta. Seuran mielestä Veijo Votkin täyttää nämä kriteerit. - Veijon valinta osoittaa hyvää makua, totesi juhlassa esiintynyt Seppo Hovi. Iisalmelainen Veijo on oiva esimerkki suomalaisesta sisusta. - Alussa oli mies, lihakirves ja pöydän pätkä, näin luonehtii seuran uusi piällysmies tarinaansa. Tästä alkoi Lihatukku Veijo Votkinin liiketoiminta. Yhden miehen yrityksessä työskentelee tänä päivänä jo 90 henkilöä. Yrityksen vuosittainen liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa. Lihatukku on helsinkiläinen lihatukkukauppa, lihanleikkaustoimintaa sekä lihavalmisteiden valmistusta harjoittava perheyritys. - Yhden miehen yritys ei ole sattumaa. Kova työ ja usko omiin tuotteisiin on vienyt pitkälle. Moni asia on matkan varrella muuttunut. Luottamus laatuun ja hyvään palveluun on pysynyt samana, luonehtii Veijo toimintaansa. Helsingin Tukkutorilla toimiva Chef Wotkin'sin tehtaanmyymälä tarjoaa kattavan kokonaisuuden lihaa ja lihajalosteita. Sen osoittaa jo tehtaanmyymälän seinällä Rôtisseurs-kilpi vuodesta 2004. Nykyisin toimitusjohtajana toimii oma poika Asmo Votkin, mutta ei Veijo ansaittuja eläkepäiviä tuntunut viettävän. Täysi "rähinä" oli päällä koko ajan.

Musiikin monitoimimies Seppo Hovin tuulehdus meneeseen iskelmämusiikkiin
Reipasotteinen musiikkineuvos lauloi, soitti pianoa ja hanuria. Iskelmämusiikin monipuolinen skaala vei seuralaiset 1930-luvun musiikista sota-ajan musiikkiin. Saimme tuulahduksen monipuolisesta musiikista sekä musiikin tekijöistä. Erityisesti jäi mieleen Sillanpään marssilaulu, joka on isänmaallinen sota-aikana 1940 syntynyt laulu, joka on edelleen suosittu muun muassa varusmiesten marsseilla. Sen on säveltänyt Aimo Mustonen Frans Emil Sillanpään tekstiin. Hovi kertoi Sillanpäästä mielenkiintoisen tarinan. Sillanpää oli yrittänyt päästä sisään erääseen helsinkiläiseen ravintolaan. Hovimestari ei oikein pitänyt ajatuksesta, kun edellisellä kerralla oli ollut hieman häiriöitä. - En minä oikeastaan haluaisikaan tulla, mutta minä katson, onko täällä muita Nobel-palkinnon saajia, totesi Sillanpää.

Kokousuutisia
Puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin edelleen Kaija Pulli ja johtokunnassa jatkavat: Aino Hyvönen, Raija Komulainen, Aimo Ollikainen, Pekka Rusanen, Reijo Stedt ja Tellervo Ukkonen. Mauno Rahikaisen ja Leena Vatasen tilalle valitiin Arja Julkunen ja Marja-Liisa Raatikainen. Lopuksi syötiin Ylä-Savon herkkua ja sieltä tuotua mykyrokkaa sekä vietettiin seuran pikkujoulua. Seuraan voi liittyä kuka vain savolaismielinen henkilö.

Pääkaupungin yläsavolaiset nauttivat savolaisuudesta ja kulttuurista

Ylä-Savon seuran kevätkokous onnistui hyvin. Lähes 70 seuralaista vieraineen saapui tutuksi tulleeseen kokouspaikkaamme Ristolaan Helsingissä. Vuosi 2016 lyötiin lukkoon toimintakertomuksineen ja tilinpäätöksineen. Ilmassa oli pientä jännityksen poikasta. Odotettiin illan kutsuvierasta.

Sieltä hän saapui teatterineuvos Ritva Oksanen

Ritva oli juuri saanut tietää saanneen teatterineuvoksen arvonimen, jonka Tasavallan Presidentti myöntää henkilölle, joka on tehnyt yhteiskunnan hyväksi työtä. Näitä arvonimiä on myönnetty 27. Yläsavolaiset olimme hyvin otettuja, kun saimme ensimmäisenä tietää näyttelijälegendalle myönnetystä kunniasta.

Pieni, pippurinen nainen saapui luoksemme kuin keväinen tuuli. Hänen pursuava energiansa täytti heti koko salin. Ritvan näyttelijä- ja laulajaura ovat kestäneet vuosikymmeniä. Laulajaura alkoi jo 16-vuotiaana keikoilla. Ensimmäisen teatteriroolinsa Ritva Oksanen teki Jyväskylän Huoneteatterissa vuonna 1957, minkä jälkeen hänet on nähty näyttämöillä ympäri Suomea. Hän on tehnyt useita televisiorooleja, joista Elämänmeno on ehkä kuuluisin.

Ritva on viime vuosina esiintynyt Älä jätä sinua yksin -produktionsa kanssa täysille saleille. - Näyttelijätär oli näyttelijättären tarina, minun elämätarinani. Älä jätä sinua yksin on kenen tahansa ihmisen elämäntarina, laulu nuoruudesta vanhuuteen. Minulle tuli pakkomielle tehdä tämä esitys. Koen olevani tässä hyvien tekstien tulkki ja välittäjä, en roolihenkilönä, kertoi vieraamme. - Olen esiintynyt kapakoissa, kirkoissa. Olen mennyt ihmisten luo sinne minne minua on pyydetty. Olen selvinnyt elämän vastoinkäymisistä. Ihmisen on pidettävä itsestään huolta, kehotti taiteilijamme yläsavolaisia. Elämäntarinan lisäksi kuulimme pätkiä hänen laajasta laulurepertuaaristaan.

Luomisvimma ei ole Ritvalta mihinkään hävinnyt. Tahti jatkuu ripeästi. Toukokuussa hän esiintyy Temppelinaukion kirkossa. Älä jätä minua yksin - juhlakonsertti. Ritva Oksasen juhlakonsertin teemoina ovat ystävyys, lämpö, armo, rakkaus ja toisen huomioon ottaminen. Konsertti rakentuu Eva Klenmanin ja Aino Suholan tekstien pohjalta ja mukana on myös Edith Södergrania sekä Nazim Hikmetiä. Kuulemme rakastettuja kappaleita ja koskettavia runoja Ritva Oksasen tulkitsemana ja Pedro Hietasen säestämänä.

Rappeita muikkuja, pottumuussia ja mukavoo seuroo.

Näitä kaikkia oli tarjolla pääkaupunkiseudulla toimivien savolaisseurojen yhteisessä Voe tokkiisa - Muikkuja! -tapahtumassa. Neljännen kerran järjestetty juhla kokosi 175 savolaista ja savolaismielistä henkilöä sateisen harmaana lauantaina Ravintola Kaisaniemeen Helsinkiin.

Mikä se sitten on se savolainen huumori?
Seuralaiset pohdiskelivat tätä asiaa näyttelijä, ohjaaja, yrittäjä Ismo Apellin johdolla. Lopullista vastausta tuskin löytyy. Anne-Maria Nupponen määrittää väitöskirjassaan Savon murteelle ominaiseksi kolme värikkyyden piirrettä. Savolainen ei kerro asioita lyhyesti, vaan höystää kerrontaansa pitkän kaavan mukaan. Jutustelu kuulostaa näin leppoisalta, mutta monen mielestä myös jaarittelulta. Savolaiset käyttävät myös paljon kiertoilmaisuja, mistä syntyy paljon puhuttu vastuun siirto kuulijalle. Lisäksi savolaiseksi ominaisuudeksi luettiin puheeseen sisältyvä huumori - kuuluisa savolainen vääräleukaisuus, minkä ulkopuoliset voivat kokea piikittelynäkin.

Kiuruvedeltä lähtenyt, Ylä-Savon seuran piällymieheksi nimetty Apell muisteli opiskeluaikojaan Helsingissä. Niistä voisi melkein sanoa; Kiuruveden pojan ihmeelliset seikkailut 1980-luvun Helsingissä. Silloin jo uudet tuulet puhalsivat murteen parhaaksi ja se ei ollut enää niin suuri synti tai häpeä kuin vielä 1970-luvulla. Vieraita nauratti kovasti Apellin kertomus äidin vierailusta pääkaupungissa. - Pienen pyylevän äitini kanssa oli sovittu tapaaminen rautatieasemalla. Äiti pyyhälsi kovalla tohinalla ja jo kaukaa huusi: "Ismoo minnoon tiällä." Matkustajat asemalla kääntyivät katsomaan ja taputtivat. Meno jatkui ratikassa ja Hakaniemen torin kohdalla äiti osoitti ikkunaan ja sanoi, että kato tiällä on Ossuuspankki ja sai matkustajat hilpeälle tuulelle, tällainen äiti minulla, totesi Ismo. Hän esitteli yhdessä Antti Heikkisen ja Tarja Anuntin kanssa tekemän kirjan Kuopion seutu. Kirjassa kuvien höystäminä kerrotaan Kuopiosta ja sen ympäristön kunnista. Savolaisten liioittelusta jäi mieleen Suomen korkeimman vapaana virtaavan Maaningan Korkeakosken pituus. Savolaisten kertoman mukaan se on 46 m, mutta virallisesti se on 36,4 m.

Jutustelunsa lopuksi Apell toivoi näkevänsä seuralaiset ensi kesänä Koljonvirran kesäteatterissa, jossa paukkuu ja jytisee Tuntemattoman sotilaan tahdissa. Leveästä puhetavasta ja pikkupiikittelystä kertokoon esimerkki huoltoaseman baarista. Kassaneiti kysyy vissypulloa ostavalta savolaismieheltä, että "aakastaanko", johon asiakas vastaa: On kae tuo aakastava, jos juuva meenoo.

Kallavesj, Kallavesj, järviij järviij, siinä pesj äet mun paetanj monta kertoo.

Savolaisen osakunnan laulajien 8-henkinen kuoro lauloi Aaro Jalkasen sanoittaman ja Johannes Kappelin säveltämän Kallavesj-laulun. Musiikkiesitysten ja arpajaisten jälkeen päästiin rapeitten muikkujen pariin. Herkullisen aterian päätti kahvi ja mustikkakukko. Hyvin toimiva tilaisuus uusitaan taas ensi vuonna.

Tapahtuman järjestämiseen ovat osallistuneet seuraavat savolaiset seurat: Helsingin Rantasalmi-seura ry, Helsingin Ristiina-seura ry, Helsingin Savonlinna-Seura ry, Helsingin seudun Puumala-seura ry, Kiuruvesi-seura ry, Savolaisen Osakunnan Seniorit ry, Ylä-Savon seura ry.

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 15.11.2016

Ylä-Savon seuran juhlavuosi jatkui mykyrokalla ja musiikilla
Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura vietti sääntömääräistä syyskokousta ja pikkujoulua talvisessa säässä. Seuran puheenjohtajana jatkaa Kaija Pulli. Johtokuntaan valittiin entiset jäsenet: Aino Hyvönen, Aimo Ollikainen, Mauno Rahikainen, Pekka Rusanen, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Uusina jäseninä aloittavat sukujuuriltaan Sonkajärveltä Raija Komulainen ja varpaisjärveläinen Reijo Stedt.

Joulutunnelmaa
Kokousasioiden päätteeksi virittäydyttiin alkavan joulun tunnelmaan. Tapio Pulli soitti saksofonilla oman sävellyksensä Ylä-Savo herää. Säestäjänä toimi Erla Pulli. Yhteishenkeä lujitettiin laulamalla joululauluja. Lopuksi Jussi Ollikainen kitaroineen tempaisi kuuntelijat valssin pyörteisiin.

Savolainen mykyrokka maistui
Syyskokouksen perinneruoka maistui yläsavolaisille. Tätä aitoa, Ylä-Savosta tuotua rokkaa on syöty jokaisen syyskokouksen päätteeksi. Maku ei pettänyt tälläkään kertaa. Seuran toiminta on vapaaehtoistyötä. Seuran varoja kartutettiin arpajaisilla. Pääpalkintona oli savolainen kalakukko ym. hyviä palkintoja. Eila Kouvalainen esitteli ja möi luomukäsitöitään. Niiden materiaaleina oli käytetty korkkeja, kahvipusseja sekä perinteisiä villasukkia myös ostettiin pukinkonttiin.

Vilkasta seuran toimintaa
Kuluva vuosi on Ylä-Savon seuran 45. toimintavuosi. Ylä-Savon seuraan voi liittyä kuka tahansa savolaismielinen henkilö. Seura jatkaa yhteistoimintaa eri savolaisseurojen kanssa.

VOE TOKKIISA - MUIKKUJA! Jo kolmannen kerran!
Savolaisseurojen yhteinen Voe tokkiisa - muikkuja! -tapahtuma järjestetään ravintola Kaisaniemessä lauantaina 28.1.2017 klo 13.00. Ohjelma on musiikkipitoista ja esiintyjät varmistuvat jouluun mennessä. Ruokana perinteisesti aitoja savolaismuikkuja, muussia, salaattia, kahvia ja mustikkakukkoa. Arpajaiset hyvine palkintoineen. Tervetuloa ystävien kera. Pääsylippu Voe tokkiisa - Muikkuja! -tapahtumaan on myös oiva joululahja! Viime vuoden tapaan muikkujuhlaan pyydetään ilmoittautumaan Ristiina-seuran Mervi Hagsbergille joko sähköpostitse: mervihagsberg@gmail.com tai tekstiviestillä p. 050 357 3108. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee kertoa mahdollisista erikoisruokavaliosta sekä mainita, että osallistuu muikkujuhlaan Ylä-Savon seuran jäsenenä/ystävänä. Ilmoittautumisen jälkeen maksetaan 30 euroa Ristiina-seuran tilille FI77 1416 3500 1667 72. Ilmoittautuminen muikkujuhlaan on alkanut ja viimeinen ilmoittautumispäivä on sunnuntai 22.1.2017.

Tapahtuman järjestämiseen ovat osallistuneet seuraavat savolaiset seurat: Helsingin Rantasalmi-seura ry, Helsingin Ristiina-seura ry, Helsingin Savonlinna-Seura ry, Helsingin seudun Puumala-seura ry, Kiuruvesi - seura ry, Savolaisen Osakunnan Seniorit ry, Ylä-Savon seura ry.
Teksti Kaija Pulli

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 16.3.2016

Pääkaupungin yläsavolaiset juhlivat Pakilan Pelimannien tahdissa
Ylä-Savon seura vietti 45-vuotisjuhlia Helsingin vanhimman Ravintola Kaisaniemen lämmössä. Seuran jäseniä ja heidän ystäviään saapui 70 hengen voimalla kuuntelemaan savolaishenkistä juhlaa. Juhlapuheen piti Pielavedellä asuva kansanedustaja Elsi Katainen. Monipuolisen ohjelman lisäksi tanssittiin ja muistettiin pitkään seurassa toimineita jäseniä.

Pääkaupungin yläsavolaisten kielikoulu
Juhla alkoi sääntömääräisellä kevätkokouksella sekä katsauksella edelliseen vuoteen. Toiminta- ja tilinpäätökset hyväksyttiin savolaisittain yhteisymmärryksen merkeissä. Savolaisen laulu laulettiin yhteistuumin. Tämä vanhin maamme maakuntalaulu sai kantaesityksensä samassa paikassa jo vuonna 1852. Juhlan juontajana toimi varapuheenjohtaja Aimo Ollikainen. Hän kertoi olevansa kotoisin Takaliston seuduilta Lapinlahdelta, jossa maalaamaton, punainen mökki on vielä pystyssä. Pakilan Pelimannit virittivät juhlatunnelman soittamalla yläsavolaisten oman Ylä-Savon valssin, jonka on säveltänyt Veikko Huuskonen ja sanoittanut seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Lassi Kettunen. Tällä kertaa tyydyttiin vain instrumenttaaliseen esitykseen. Juhlaväen Savon murteen taidot olivat jo sen verran ruostuneet. Avauspuheenvuorossa puheenjohtaja Kaija Pulli muistutti kotiseutuaatteen ja vapaaehtoistyön tärkeydestä. Viimeistään eläkevuosina kaipaus kotiseudulle vahvistuu, monet jopa muuttava takaisin syntymäsijoilleen.

Savossa viihtyy - eikä tarvitse olla syntyperäinen
Juhlapuhujaksi oli saapunut maatilayrittäjä, opettaja Elsi Katainen. - Haapajärvellä syntyneenä en ole syntyperäinen savolainen, enkä ole Savon murretta täysin oppinut. Olen silti viihtynyt 30 vuotta Pielavedellä hyvin. Ylä-Savo on idän ja lännen kohtauspaikka sekä historian että kulttuurin näkökulmasta katsoen. Suomen Sodan merkittävä Koljonvirran taistelu käytiin Iisalmen ympäristössä, jossa nykyisin toimii menestyvä kesäteatteri, painotti kansanedustaja Katainen. Hyvin toimivia kesäteattereita ja erilaisia kesätapahtumia on jokaisessa yläsavolaisessa kunnassa. Joitakin savolaisia kuntia on yhdistetty naapurikuntiin. Yhdistymisen seurauksena Kuopiosta tuli maamme suurin maitopitäjä. Maassamme elintarvikesektori työllistää n. 300 000 ihmistä, täsmensi Elsi Katainen.

Muistoja menneiltä vuosilta
Hyvin maistuvan päivällisen ja täytekakkukahvien jälkeen päästiin muistelemaan menneitä vuosikymmeniä. Sasu Pulli oli tehnyt seuran historiasta kuvakirjan, jonka kuvat näytettiin myös kankaalla juhlaväelle. Pitkään seurassa toimineita muistettiin ansiomerkein ja keltaisin ruusuin. Seuran viiri luovutettiin piällysmies, arkkiatri Risto Pelkoselle. Piällysmieheksi valitaan henkilö, joka on syntynyt Ylä-Savossa ja toiminut maassamme tieteen, taiteen, politiikan tai muun vaikuttavan asian hyväksi. Maija Leva on ollut seuran jäsen 37 vuotta ja hänelle annettiin Kotiseutuliiton ansiomerkki. Paikalla olevista pitkäaikaisesta työstä seuran toiminnassa kukitettiin: Irma Kettunen, Anna Kääriäinen, Anja Säisä-Mykkänen, Maire Nokela, Maija-Liisa Nuutinen, Annikki Partanen ja Marja Röpelinen.

Kuva juhlista löytyy valokuvista. Kaija Pulli

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 6.2.2016

Voe tokkiisa - Muikkujuhla toteutettiin jo kolmannen kerran
Pääkaupunkiseudulla toimivat savolaiset seurat pääsivät hyvin tavoitteeseensa yhteistoiminnan merkeissä. Tammikuun viimeisenä lauantaina 165 savolaislähtöistä ja savolaismielistä henkilöä riensi maamme vanhimpaan ravintolaan Kaisaniemeen. Ravintola on siitä erikoinen, että siellä sai maamme vanhin maakuntalaulu Savolaisen laulu kantaesityksensä vuonna 1852. Mureita muikkuja ja suussa sulavaa perunamuusia, höystettynä vielä kahvilla ja mustikkakukolla.

Näillä eväillä kirposivat savolaisten kielet ja kannat. Iloinen puheensorina savonmurteiden eri vivahduksin kaikui jo pihalle asti. Juontajaparina toimivat Elsa Kangas Kiuruvesi - seurasta ja Pekka Anttonen Helsingin Savonlinna -seurasta. Juhlan alkuun päästiin laulamalla Savolaisen laulu Markku Penttisen säestämänä. Juhlapuhujaksi oli saapunut dosentti Arto Luukkanen. Huumoripitoisessä esityksessä käsiteltiin maamme politiikan koukeroita, EU:n kuvioita ja annettiin nykyisille politikoille opetusta maamme asioiden hoitamisessa. Leikkisästi Luukkanen kutsui savolaisia "huttuheimolaisiksi". Vastapainoksi huumoria tarjosivat Aappolan pojat Aappolan kylästä Siilinjärveltä. Musiikkiterapeuttinen ohjelma opetti kuuntelijoille musiikiterapian ymmärtämistä aivan uusin ulottuvuuksin. - Kaikki musiikki on värähtelyä - musiikki on matka jumalten luo, ainakin vanha intiaanien tietämys opettaa, pojat täsmensivät. Kaihoisasti pojat muistelivat siilinjärveläistä "Aena aaki" ollutta kauppaa. Yllätysnumerona kuultiin Olli Siltarin hienosti laulama, Jahvetin aikoinaan savonmurteelle kääntämä Marseljeesi. Seurojen vapaaehtoistoimintaa rahoitettiin arpojen myynillä. Seuralaiset toivat palkintoja arpajaisiin. "Huttuheimolaiset" osoittivat, että yhteispeli on voimaa ja kotiseuturakkaus elää vielä pääkaupunkiseudulla. Hyvin toimiva tilaisuus uusitaan taas ensi vuonna. Tapahtuman järjestämiseen ovat osallistuneet seuraavat savolaiset seurat: Helsingin Rantasalmi-seura ry, Helsingin Ristiina-seura ry, Helsingin Savonlinna-Seura ry, Helsingin seudun Puumala-seura ry, Kiuruvesi - seura ry, Savolaisen osakunnan seniori ry, Ylä-Savon seura ry.
Teksti Kaija Pulli.

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 23.11.2015

Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura jatkaa entisin voimin
Ylä-Savon seura vietti sääntömääräistä syyskokousta Ristola-Yhteisön tiloissa Helsingissä. Seuran puheenjohtajana jatkaa Kaija Pulli. Johtokuntaan valittiin entiset jäsenet: Aino Hyvönen, Anja Laukkanen, Aimo Ollikainen, Mauno Rahikainen, Pekka Rusanen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen.

Savolainen mykyrokka maistui
Sääntömääräisten asioiden lisäksi noin 100:lle jäsenelle maistui aito savolainen mykyrokka. Tätä sianlihasta ja sisäelimistä tehtyä mykyrokkaa on tarjottu perinteisesti syyskokouksen yhteydessä. Rokka oli aitoa Ylä-Savosta tuotua ja maku oli senmukainen. Seuralaiset ja vieraat saivat ihailla Anja Laukkasen maalaamia tauluja sekä Eila Kouvalaisen tekemiä luomukäsitöitä.

Jumppaohjeita nivelrikosta kärsiville
Maassamme jopa noin 1 milj. ihmistä sairastaa jonkinsuuruista nivelrikkoa elämänsä aikana. On arvioitu, että nivelrikko aiheuttaa noin 600 000 lääkärissä käyntiä vuodessa. Tohtori Tatu Miettinen kertoi seuralaisille nivelrikoista, hoidoista sekä antoi kotihoito-ohjeita. Nivelrikkoa esiintyy polvissa, lonkissa, sormissa, selkärangassa ja muissa nivelissä. Riskitekijät: lihavuus, raskaan työn fyysinen kuormitus, nivelvammat, ikääntyminen ja perimä. Varsinaista viisasten kiveä taudin parantamiseksi ei ole olemassa. Viimeinen hoitomuoto on tekonivelen laitto. Ennen tätä voi itse kuitenkin helpottaa nivelrikosta aiheutuvia oireita. Kohtuullinen liikunta kuten sauvakävely ja vesijumppa ovat suositeltavia sekä ylipainon vältttäminen. Lääkehoidoista ei ole todettu olevan varsinaista apua. Tietenkin kipulääkätys on paikallaan, jos liikkuminen on muutoin vaikeaa. Jokainen tapaus on kuitenkin hyvin yksilöllinen.

Vilkasta seuran toimintaa
Tulevana vuonna Ylä-Savon seura ry täyttää 45 vuotta. Juhlaa vietetään kevätkokouksen yhteydessä 12.3.2016 klo 13 Ravintola Kaisaniemessä. Juhlaan ovat kaikki tervetulleita. Seura jatkaa yhteistoimintaa eri savolaisseurojen kanssa. Yhteinen Voe tokkiisa - Muikkujuhla pidetään 30.1.2016 klo 13 myöskin Ravintola Kaisaniemessä Helsingissä. Ylä-Savon seuraan voi liittyä kuka tahansa savolaismielinen henkilö.

Tiedote vapaa julkaistavaksi 21.3.2015 jälkeen

Ylä-Savon seura vietti kevätkokousta haikein mielin
Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura ry piti kevätkokouksen. Sääntömääräisen kokouksen lopuksi nautittiin yläsavolaista perinneruokaa: tirripaistia ja talkkunaa. Ohjelmasta vastasi kuopiolainen posetiivari Matti Pasanen.

Puheenjohtaja Urkki ja piällysmies Aarno Kellberg ovat poissa
Seuran puheenjohta Urho Virkkunen 2004 -2007 menehtyi juuri ennen 75-vuotispäiväänsä. Urkki oli kotoisin Lapinlahdelta. Hän toimi erikoissairaanhoitajana eri sairaaloissa sekä Punaisen Ristin ensiapukouluttajana. Eläkkeelle siirtyessään hän teki vapaaehtoistyötä Ylä-Savon seurassa sekä oli savolaisuuden puolestapuhuja pääkaupunkiseudulla. Suurta huomiota sai hänen tempauksensa maaseudun puolesta. Urkki matkusti yksin Valmet 20:lla vuosimallia 1955 Helsingistä Utsjoelle. Menomatka kesti 14 vuorokautta ja tulomatka 10, kun oli alamäki. - Ihmiset tarjosivat ruokaa ja yösijan, muisteli Urkki matkaansa Suomen halki. Urho Virkkunen oli myös aloitteen tekijänä Veikko Vennamon muistomerkin pystyttämiseksi Alapitkälle. Seuran piällysmies 1982 Aarno Kellberg oli iisalmelainen kirjailijä, taidemaalari ja Savon kielen seuran varapuheenjohtaja. Lukuisista ansioistaan hänet nimitettiin kotiseutuneuvokseksi 2006. Molempien siunaus sattui seuran kevätkokouksen aikaan. Kevätkokouksessa vietettiin hiljainen hetki heidän muistoksi.

Seuraan voi liittyä muutkin kuin savolaiset
Ylä-Savon seuraan voi liittyä kuka tahansa savolaismielinen henkilö, vaikka ei olisikaan Ylä-Savosta lähtöisin. Lisätietoja: Puheenjohtaja Kaija Pulli, Urputie 14 H, 00410 HELSINKI, p. 040 71 60 264, kaijapulli @yahoo.com
Teksti Kaija Pulli

Tiedote vapaa julkaistavaksi 8.11.2014, Ylä-Savon seura ry, Helsinki

Turpatallin perustaja - Ylä-Savon seuran 25. piällysmies
Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura valitsi uudeksi piällysmieheksi näyttelijä, ohjaaja ja kouluttaja Ismo Apellin. Seuran puheenjohtaja Kaija Pulli luovutti Apellille Savon vaakunalla koristellun käädyn ja kunniakirjan. Nimittäminen tapahtui seuran sääntömääräisessä syyskokouksessa Helsingissä. Ylä-Savon seura on perustettu 1971 ja se toimii pääkaupunkiseudulla Ylä-Savosta muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä sekä muiden Ylä-Savon perinteitä kunnioittavien yhdyssiteenä.

Piällysmieskriteerit
Vaatimukset täyttää henkilö, joka on syntynyt Ylä-Savossa ja tehnyt merkittävää työtä valtakunnallisesti, edistänyt kotiseutuaatetta ja osoittanut kotiseuturakkautta. Seuran mielestä Ismo Apell täyttää nämä vaatimukset puhtaasti. Kiuruvedellä syntynyt ja kotiseudulleen palannut näyttelijä, ohjaaja on tehnyt merkittävän työn teattereissa, televisiossa ja kouluttajana. - Kun muutin pääkaupungista pois kotiseudulleni, minulle sanottiin, että freelancer-näyttelijä ei pärjää muualla kuin Helsingissä tai Tampereella. Tämän väittämän olen kumonnut ja olen edelleen hengissä ja voin hyvin. Ensin ajattelin, että olette ottaneet piällysmiesehdokkaista aakkosissa ensimmäisen. Tämä on minulle suuri kunnia. Hieman jännitin tänne tullessani, mutta pian huomasin, että täällä on mukavia "savolaisimmeesiä". Olen iloinen, että olen saanut toimia erilaisten töiden kautta kotiseudullani, täsmensi uusi seuran piällysmies. Valinta herkisti monen seuran jäsenen mielen. Uutta piällysmiestä suorastaan "pommitettiin" kotiseutukuulumisilla.

Piällysmiehiä eri aloilta
Piällysmiehiä ovat olleet hyvin erilaiset henkilöt niin politiikan, taiteen, tieteen ja kirjallisuuden aloilta. Ensimmäiseksi piällysmieheksi leivottiin ohjaaja, näyttelijä Edvin Laine vuonna 1979. Muita piällysmiehiä ovat olleet Ylä-Savosta lähteneet henkilöt: Joonas Kokkonen, Urho Kekkonen, Aarno Kellberg, Sakari Puurunen, Matti Saastamoinen, Tahvo Rönkkö, Simo Juntunen, Klaes Karppinen, Eeva Ryynänen, Yrjö Niskanen, Heikki Riihijärvi, Elias Huurinainen, Olavi Martikainen, Einari Vidgren, Tatu Miettinen, Lea Virtanen, Seppo Kääriäinen, Wille Riekkinen, Leo Puurunen, Risto Pelkonen, Miina Äkkijyrkkä, Piispa Arseni ja Maija-Liisa Friman.

Kokousuutisia
Puheenjohtajaksi vuodelle 2015 valittiin edelleen Kaija Pulli ja johtokunnassa jatkavat: Anja Laukkanen, Aimo Ollikainen, Mauno Rahkainen, Pekka Rusanen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Mirja Kärkkäisen tilalle valittiin Aino Hyvönen. Jouluvisan juonsivat Jorma ja Jari Klubiorkesterista. Erla Pulli soitti Sylvian joululaulun pianolla. Lopuksi syötiin Ylä-Savon herkkua ja sieltä tuotua mykyrokkaa sekä vietettiin seuran pikkujoulua. Seuraan voi liittyä yläsavolainen tai savolaismielinen henkilö.
Lisätietoja: Kaija Pulli, Urputie 14 H, 00410 HELSINKI, puh. 040 71 60 264, kaijapulli@yahoo.com, www.yla-savonseura.fi
Teksti Kaija Pulli, Kuvat Erla Pulli

Ylä-Savon seura jatkaa toimintaansa lähes entisin voimin

Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura ry piti syyskokouksen Ristola-yhteisön tiloissa Helsingissä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi seuralle valittiin tulevalle vuodelle puheenjohtaja ja johtokunta. Puheenjohtajana jatkaa edelleen Kaija Pulli ja johtokunnassa jatkavat: Mirja Kärkkäinen, Anja Laukkanen, Aimo Ollikainen, Pekka Rusanen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Uudeksi jäseneksi Ensio Leskisen tilalle valittiin Mauno Rahikainen. Ennen varsinaista pikkujoulua seuralaisia viihdytti oopperalaulaja/trubaduuri Veli-Pekka Väisänen. Jouluisia yhteislauluja laulatti pianosäestyksellä Erla Pulli. Ohjelman jälkeen syötiin Savosta tuotua, aitoa mykyrokkaa. Kahvin aikana Jussi & The Old Boys soittivat entisten nuorten mielimusiikkia 50- ja 60-luvuilta. Yhtyeessä soittavat: laulaja-kitaristi Jussi Ollikainen, rummut Pekka Aaltonen, Jyrä Häkli, kitara ja urut sekä Aimo Ollikainen, basso. Seuran toimintaa kartoitettiin arpajaisilla. Lopuksi vieraili joulupukki.

Yläsavolaiset söivät perinneruokaa (kevätkokous 16.3.2013)

Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura ry piti kevätkokouksen. Sääntömääräisen kokouksen lopuksi nautittiin yläsavolaista perinneruokaa: tirripaistia ja talkkunaa. Ohjelmasta vastasivat seuran omat jäsenet: Aimo ja Lea Ollikainen sekä musikantti Simo Ronkainen.

Kevätkokousasioita
Ylä-Savon seura ry toimii pääkaupunkiseudulle Ylä-Savosta muuttaneiden henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä sekä muiden Ylä-Savon perinteitä kunnioittavien yhdyssiteenä.Seuran toiminnassa alkoi 42. vuosi. Toiminta jatkuu entiseen malliin. Kokouksessa käytiin läpi ja hyväksyttiin vuoden 2012 toimintakertomus ja tilinpäätös. Puheenjohtajana toimi Kaija Pulli ja sihteerinä Leena Vatanen. Pitkäaikainen kirjanpitäjä Annikki Partanen jäi ”eläkkeelle” ja seuran toiminnassa on uuden kirjanpitäjän paikka avoinna. Annikkia muistettiin seuran adressilla ja kukkakimpulla. Seuran edustaja osallistuu Kotiseutuliiton Kotiseutupäiville. Valinnan tekee johtokunta. Seuran jäsenmäärä on pysynyt entisenä ja maksaneita jäsenitä on 201. Uusia jäseniä oli tullut 20. Kiitos tästä kuuluu aktiivisille jäsenille. Jäsenmaksu on 15 e/vuosi/henkilö ja kannatusjäsenmaksu 80 e. Jäsenet saavat ilmaiseksi seuran pinssin sekä alennuksia retkistä ja ruuista. Seuran toiminnassa on tutustuminen Juutalaiseen Synagogaan. Opaana toimii Varpaisjärven Korpijärvellä varttunut Rabbi Simon Livson. Syksyllä tehdään teatteriretki. Suunniteltu Viipurin reissu peruuntui osanottajapulan vuoksi.

Ohjelmaa omin voimin
Sisarukset Lea ja Aimo Ollikainen kertoivat vieraille lapsuusmuistojaan. Aimolla oli vanha koulukuva. Kuvassa esiintyneiden henkilöiden elämäkerrat olivat mielenkiintoista kuultavaa. Lea taas kertoi sisarusten hauskoista lapsuusmuistoista ja kepposista sekä mukana oli myös stand-up komiikkaan. Simo Ronkainen lauloi Ruikonperän Multakurkun Jaakko Tepon laulun ”Pam, Pam, Pamela”. Ohjelman lopuksi syötiin yläsavolaista perinneruokaa: tirripaistia ja talkkunaa. Ruuan valmistuksesta vastasivat seuran emäntä Mirja Kärkkäinen ja isäntä Pekka Rusanen. Seuran varoja kartutettiin arpajaisten voimin.

Nainen yritysmaailman huipulta – Ylä-Savon seuran uudeksi piällysmieheksi 2012

Seura valitsi diplomi-insinööri, yritysjohtaja ja hallitustyön ammattilaisen Maija-Liisa Frimanin 24. piällysmieheksi. Seuran puheenjohtaja Kaija Pulli luovutti Frimanille Savon vaakunalla koristellun käädyn ja kunniakirjan. Nimittäminen tapahtui seuran sääntömääräisessä syyskokouksessa Helsingissä. Ylä-Savon seura on perustettu 1971 ja se toimii pääkaupunkiseudulla Ylä-Savosta muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä sekä muiden Ylä-Savon perinteitä kunnioittavien yhdyssiteenä.

Piällysmieskriteerit:
Vaatimukset täyttää henkilö, joka on syntynyt Ylä-Savossa ja tehnyt merkittävää työtä valtakunnallisesti, edistänyt kotiseutuaatetta ja osoittanut kotiseuturakkautta. Maija-Liisa Friman, omaa sukua Sirviö, täyttää nämä vaatimukset puhtaasti. Iisalmessa syntynyt piällysmies on toiminut 30 vuotta tuotannon, myynnin, asiakaspalvelun ja yleisjohdon tehtävissä sekä suomalaisten että kansanvälisten yritysten palveluksissa. Viimeksi Aspocomp Group Oy:n toimitusjohtajana ja sitä ennen Vattenfall Oy:n ja Gyproc Oy:n toimitusjohtajina. Nykyisin hän toimii eri yritysten ja säätiöiden hallituksissa. Reippaan oloinen Maija-Liisa saapui Ylä-Savon seuran kokoukseen. – Tämä on minulle suuri kunnia ja olen hyvin otettu siitä, että olen piällysmies. Olen edelleenkin se sama maalaistyttö Iisalmen Tikanniemestä. Maatalouden ja metsänhoidon parissa opin työnteon ja aloin ajatella johtajuutta, muistelee piällysmies. Kotiseutuaan hän ei ole unohtanut ja keskustelua jäsenten kesken käytiin ihan Savon murteella.

Piällysmiehiä eri aloilta:
Piällysmiehiä ovat olleet hyvin erilaiset henkilöt niin politiikan, taiteen, tieteen ja kirjallisuuden aloilta. Ensimmäiseksi piällysmieheksi leivottiin ohjaaja, näyttelijä Edvin Laine vuonna 1979. Muita piällysmiehiä ovat olleet Ylä-Savosta lähteneet henkilöt: Joonas Kokkonen, Urho Kekkonen, Aarno Kellberg, Sakari Puurunen, Matti Saastamoinen, Tahvo Rönkkö, Simo Juntunen, Klaes Karppinen, Eeva Ryynänen, Yrjö Niskanen, Heikki Riihijärvi, Elias Huurinainen, Olavi Martikainen, Einari Vidgren, Tatu Miettinen, Lea Virtanen, Seppo Kääriäinen, Wille Riekkinen, Leo Puurunen, Risto Pelkonen, Miina Äkkijyrkkä ja Piispa Arseni.

Kokousuutisia:
Puheenjohtajaksi vuodelle 2013 valittiin edelleen Kaija Pulli ja johtokunnassa jatkavat: Anja Laukkanen, Ensio Leskinen, Aimo Ollikainen, Pekka Rusanen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Uudeksi jäseneksi valittiin Mirja Kärkkäinen. Syyskokousvieraita viihdytti lausuja Marja Kahelin jouluisilla runoilla sekä Erla Pulli ja Simo Ronkaisen musiikillaan. Lopuksi syötiin Ylä-Savosta tuotua, perinteistä savolaista ruokaa mykyrokkaa ja vietettiin seuran pikkujoulua. Seura kaipaa uusia jäseniä toimintaansa. Lisätietoja: Kaija Pulli, Urputie 14 H, 00410 HELSINKI, puh. 040 71 60 264, 040 513 1925, kaijapulli@yahoo.com, www.yla-savonseura.fi